Kauden viimeinen peli takana ja takki on tyhjä. Oli kausi
sitten menestyksekäs tai vaikea, houkuttelee syystauolle pääsy jo aktiivisempaakin
harjoittelijaa. Suin päin ei tauolle yleensä rynnätä ja useasti pidetäänkin
vielä viikko kaksi harjoituksia jossa valmistaudutaan kauden päättämiseen joko
tiukalla loppukirillä tai pehmeällä laskulla, joukkueesta ja sen fiiliksistä
riippuen. Useasti syystauko tulee sopivaan aikaan sillä loppusyksystä
yksittäisten pelaajien kuormitus kasvaa puolivahingossa loukkaantumisten ja
muiden poissaolojen harventaessa pelaavaa rosteria. Tauko, oli se sitten viikon
taikka kaksi, tekee hyvää pelaajille. Vaikka viimeisissä reeneissä voi
motivaation rippeet hakea uomiaan, täyttyy energian ja motivaation varastot
lyhyen taon aikana niin että kahden viikon tauko alkaa tuntua jo liiankin
pitkältä. Samalla saadaan huilia väsyneille lihaksille ja ehditään toipua
rasituksista ja ehkä jopa vammoistakin. Vielä kun koulustakin
saattaa olla loma samaan aikaan, on kyse kokonaisvaltaisesta palautumisesta.
Valmentajalle tauon alkaminen tarkoittaa puolestaan
tehoviikkojen alkamista. Palautteen keräämistä, jatkosuunnitelmien utelua ja
kymmeniä tai ehkä jopa satoja viestejä ja puheluita. Onko koko joukkue
jatkamassa vai tuleeko pelaajistoon muutoksia, onko valmennusryhmä muuttumassa
ja löytyykö taustat? Nouseeko tavoitetaso vai onko harrastustoiminnan
ylläpitäminen pääasia? Onko muualta tulossa pelaajia ja jos on niin heidän
tasoon ja tekemiseensä tutustumista. Onko useamman lajin harrastajia ja minkälaiset
heidän harjoitussuunnitelmat ovat? Suostuvatko heidän valmentajansa
yhteistyöhön? Analyysi edellisestä kaudesta pitää tehdä viimeistään tässä
vaiheessa kun korjaavia toimintoja suunnitellaan seuraavalle kaudelle. Mikä
toimi ja mikä vaatii vielä kovasti työtä? Mikä ryhmän tärkein kehityskohta on
ja miten sitä painotetaan henkilökohtaisten ominaisuuksien kanssa. Mikäli
valmentaja haluaa selvitä talven ja kevään kunnialla ja toteuttaa
määrätietoista kehityssuunnitelmaa, on tehoviikot vuoden tärkein ajanjakso
valmentajan kalenterissa.
Ajatustyötä tehdään lähes tauotta, muistiinpanoja ja pieniä
ideoita pitää prosessoida osaksi isompaa kokonaisuutta. Kokeillaanko taas
jotain uutta millä saan pelaajien mielenkiinnon kohdistettua myös niihin asioihin
jotka eivät talven pimeinä aikoina oikein jaksaisi kiinnostaa? Miten saadaan
puutteet fysiikassa korjattua? Painotetaanko pallotaitoon vai joukkuetaitoon?
Kysymyksiä riittää ja niitä pitää miettiä. Kun kaikki palapelin osat ovat
kasassa, alkaa kokonaiskuvan kasaaminen. Pienimmillä junnujoukkueilla palapelin
palasia on luonnollisesti vähemmän, mutta kasauksen jälkeen KUVAN PITÄÄ OLLA
YHTÄ SELKEÄ kuin edustusjoukkueiden kuvan vaikka heidän pelissään on huomattavasti
enemmän paloja. Palapelin rakentaminen aloitetaan yleensä reunoilta, jotta
ymmärretään mittasuhteet ja kuvan koko. Samoin valmennussuunnitelman kasaaminen
tarvitsee heti aluksi sovittavat ja muuttumattomat reunat. Mikä sarjataso?
pelaajien määrä ja taso? valmentajien määrä? harjoituspaikat ja käytettävissä
olevat rahat? Vasta kun kaikki reunat ovat kasassa, ymmärtää kuvan ja kasaus
helpottuu.
Pelaajat tulevat kauden ensimmäisiin harjoituksiin
tietämättä usein sitä että se mitä tehdään kolmena ensimmäisenä viikkona,
pohjustaa seuraavaa kolmea viikkoa ja niin edelleen. Teemojen mukaan tehdyt
harjoitukset ja niiden vaatimat ominaisuudet tukevat työtä joka on suunniteltu
tehtäväksi vasta helmikuussa. Uudet harjoitteet pakottavat ajattelemaan ja
toimimaan niin että se kehittää määrätietoisesti joukkueen tavoitetason
saavuttamista sitten kesällä. Halliin
tai kentälle ei tulla vain potkimaan palloa vaan rakentamaan suunniteltua kokonaisuutta.
Ilman reunoilta aloitetun palapelin kasaamista talvi on pelkkää kunnon
kohottamista, ei määrätietoista harjoittelua.
Ja nyt tärkeä tieto! Rakentaminen on vaikeaa mikäli
palapelin valmis kuva on vain valmentajan tiedossa. Jos pelaajilla, apuvalmentajilla,
vanhemmilla, junioripäälliköllä, rahastonhoitajilla, sponsoreilla ja muilla
sidosryhmillä on vain kasa toisiinsa sopimattomia palasia, on työtä hankala
ymmärtää ja arvostaa. Työ muuttuu mielekkääksi ja ahkeroimisen arvoiseksi kun
raamit ovat tiedossa ja jokaisella on selkeä mielikuva lopputuloksesta.
Hyvää syystaukoa pelaajat ja tsemiä tehoviikoille
valmentajat!